Aapo Racing

Voitto Töysässä!

Kotkan kisan jälkeen päätimme hankkia uuden rungon. Jo keväällä harkitsimme uudemman käytetyn rungon hankkimista, mutta lopulta kävimme hakemassa tuliterän Maranello RS-4:n Seinäjoelta. Vanhakin runko oli vielä melko ehjä ja suora, mutta jo neljättä kesää käytössä, joten kulumisesta johtuvat ongelmat (kuten Kotkan jarruhommat) alkoi pilata kaikki kisat. Runkoa oli myös muutettu jo useampaan otteeseen neljän vuoden aikana ja erityisesti keulaan on tullut selvästi enemmän säätövaroja (korkeus, caster ja camber -säädöt). Runko varustettiin toivomustemme mukaisesti kiinteällä jarrulevyllä ja Sniperin camber/caster -säätösarjalla.

Muutaman Liepeen ja Jämsän testireissun jälkeen lähdimme Töysään kokeilemaan uuden rungon kisavauhtia. Kisaan ilmoittautui vain 10 yleisen raketin kuskeja, mutta päätimme lähteä harjoitusmielessä hakemaan rungon säätöjä. Junnuja sentään oli mukana reilut 30 kipaletta. Muistissa oli viime kesän hyvä vauhti Töysän tuplakisassa, jossa saimme raket junnussa nousupisteet täyteen. Torstaina aloitimme testaamisen iltapäivällä helteisessä kelissä ja muutaman rungon säätötempun jälkeen vauhti meni jo harkkakoneella alle 1.03 minuutin. Perjantaina kokeiltiin kisakonetta ja kulku alkoi vaikuttamaan todella hyvältä. Parhaat vedot olivat 1.02,3 -tasolla, kun osa yleisen porukastakaan ei päässyt alle 1.03:n. Kovimman vastuksen tarjosivat Pirkanmaan tulokaskuskit Thomas Lindfors ja Joonas Hautala, jotka olivat suunnilleen samassa vauhdissa Aapon kanssa.

Lauantaina olikin välipäivä, joten kalusto trimmattiin kisakuntoon ja seurattiin kerhokavereiden kisailua muissa luokissa. Junnuissa erottui selvä kahden kuskin kärki; Roope Ropanen ja Dariush Moghadampour, jotka menivät 1.o2,5 vauhtia. Illalla kävimme kokeilemassa sadekuuron kastelemaa rataa, koska sunnuntai aamuksi luvattiin märkää.

Vaan eipä tullut vettä sunnuntai aamuna. Sadetestin jäljiltä runko palautettiin testipäivän säätöihin ja warm upissa vedettiin kolmanneksi kovinta vauhtia ja edelle ehtivät Pirkanmaan pojat. Pito oli hieman kateissa vielä warm upissa sateen edellispäivän sateen jäljiltä. Aika-ajoon ei kuitenkaan tehty muutoksia, mutta pitokin alkoi löytyä. Aapo lähti ajamaan ensimmäisenä yksin aika-ajoa, mutta Thomas ja Joonas vetivät vuorotellen yhdessä. Niinpä jäimme myös aika-ajossa Pirkanmaan poikien taakse. Thomas veti hyvät pohjat 1.02,183, jolle hävisimme 0,4 sek. Mittarin mukaan Aapo oli vetänyt kolme parasta kierrosta kolmen sadasosan sisään, joten ainakaan kuskia ei voinut hirveästi moittia yrityksen puutteesta…

Ekaan erään päätettiin vaihtaa pykälää pienempi ratas. Erään lähdettiin kolmospaikalta, mutta masterin lähtö oli tahmea ja ulkorivi irtosi paremmin. Aapo putosi muutaman sijan mutta nousi nopeasti takaisin kolmoseksi. Sitten ajettiin kilpaa Thomasin ja Joonaksen kanssa ja erän puolivälissä käytiin jo keulapaikallakin, mutta lopussa Thomas ja Joonas puristivat takaisin edelle. Pienempi ratas olisi pitänyt olla aika-ajossa, koska nyt kierrosaika parani, mutta pääsuoran tiukassa lähtökurvissa hävittiin. Aapo veti kuitenkin erän parhaan kierrosajan 1.02,342. Niinpä toiseen erään vaihdettiin piikki takaisin, mutta taas masteri otti huonon lähdön ja toiseen mutkaan mentiin kolme rinnakkain, jonka seurauksena Aapo pyörähti radalta.

Finaaliin lähdettiin kokeilemaan uudestaan ja toisen erän keskeytyksen takia Aapon lähtöpaikaksi muodostui viides ruutu. Startissa Aapo putosi kuudenneksi, mutta kulkua löytyi, joten kierroksella 7 noustiin jo neljänneksi ja pari kierrosta myöhemmin taas pykälällä ohi kerhokaveri Samista. Kärkikaksikko taisteli ykköspaikasta, joten heidän pieni etumatka ajettiin kiinni ja kierroksella 12 päästin ohi Joonaksesta ja seuraavalla kierroksella Thomaksesta, jonka jälkeen Aapo ajoi vakuuttavasti ykköspaikalla maaliin. Finaalin paras kierrosvauhti oli 1.02,179 min.

Tulokset: http://www.mylaps.com/results/showevent.jsp?id=683025

Seuraava kisa Tykkimäellä 16.-17. heinäkuuta.

Karnevaali II Kotkassa

Raket Karnevaali jatkui Kotkassa kesäkuun puolivälissä. Saavuimme kisapaikalle torstaina ja pääsimme ajamaan aluksi pari testivetoa kuivalla radalla. Torstain treeneissä ajoimme aluksi pari vetoa kuivalla ja sitten sadekuuron kastelemalla radalla kerran puolikuivalla radalla nappularenkaalla. Päivän päätteeksi kokeiltiin pari vetoa kisakoneella ja päästiin sentään 53,1 sekunnin tasolle. Tumpin 52,1 ”haamuaikaa” lukuunottamatta kärkivauhti oli 52,5 -tasolla, joten kaluston myynti-ilmoituksen laittamista nettimotoon ei ainakaan ihan vielä tarvinnut harkita.

Perjantaina jatkettiin treeniä samalla linjalla ja lähinnä haettiin välitystä kohdalleen. Rengaspaineet löytyivät kerrankin helposti ja heti ekassa vedossa oltiin oman ryhmän 7. nopein ja koko porukassakin kympin sakissa. Perjantaina vain neljä kuskia veti alle 52 sekunnin ja meidän paras veto oli 52,6, joten nyt ei oltu testipäivänäkään porukan hännillä.

Lauantai aamuyöstä asuntonvaunun kattoa hakannut kaatosade herätti aikaisin ja viritettiin auto sadesäätöihin. Päätimme, että kisakoneella ei ajeta järvessä ja vaihdoimme saderenkaat, treenikoneen ja reilusti isomman rattaan paikalleen. Testivedolla olimme oman ryhmän 12 nopein ja ekassa ryhmässäkin vain kolme kuskia veti kovempaa. Haapalaisen Tumppikaan ei pysynyt vauhdissa, joten ei vaikuttanut ollenkaan huonolta.

Aika-ajoon vaihdoimme vielä hieman isomman rissan ja saavutimme tämän kesän toistaiseksi parhaan aika-ajotuloksen, kun olimme oman ryhmän seitsemäs ja koko porukan 12. nopein ajalla 1.00,509 s. Kaksi kärkikuskia veti alle minuutin ja kympin parannuksella olisimme olleet jo kuudennella sijalla. Ja tämä tulos siis treenikoneella, joka vaivoin saatiin torstaina menemään kuivalla alle 54 sekunnin…

Ekaan alkuerään emme tehneet mitään muutoksia, koska sade jatkui ja rata pysyi märkänä. Starttasimme ruudusta 8, mutta auto pysähtyi pääsuoran mutkaan heti ekalla lämppärillä. Erän jälkeen selvisi, että syynä oli jumittuneet jarrut. Ilmeisesti sateella jarruihin kertynyt lika ja kulunut jarrusatula aiheutti jumin. Olisi pitänyt putsata jarrut, joten mokaanikko katsoi taas peiliin.

Ennen toiseen erään lähtöä sade hellitti ja ratakin alkoi jo kuivua. Säikähdimme, että erään saatetaan jopa lähteä slikseillä, joten jarruremontin lisäksi vaihdoimme kisakoneen paikalleen. Tietenkin sade alkoi juuri ennen erää, joten ilmeisesti ratastus ei osunut aivan nappiin ja jarrutkin jumittelivat vieläkin hieman. Aapo putosi toisessa erässä paikalle 18.

Niinpä erien lopputulokseksi muodostui 34 sija, joten jouduimme second chanceen. Sekkariin osallstui erien yhteistulosten perusteella 9 viimeistä kuskia, joista 6 parasta tulisi pääsemään finaaliin ja 3 karsiutuisi. Ennen sekkarin lähtöä alkoi sataa aivan kaatamalla ja sade jatkui kovana koko kisan. Lähtökin epäonnistui totaalisesti ja Aapo putosi porukan hännille. Niko Nyfors pyörähti ekassa mutkassa ja kierroksella 4 päästiin ohi Kuuno Rinteestä. Seuraavalla kierroksella Aapo puristi vielä ohi Michael De Melistä, joten finaalipaikka oli taas käden ulottuvilla. Lopulta Aapo piti kuutospaikkansa ja porukka ajoi yhtenä letkana maaliin. Kuskin mukaan jarrut eivät nyt jumineet, mutta eivät pitäneet ollenkaan. Aapo vetäisi kuitenkin sekkarin kovimman kierrosajan, joten ihan kohtuullinen suoritus kuitenkin ”ilman jarruja” kaatosateessa…

Sunnuntain finaalipäivä valkeni aurinkoisena. Niinpä muutimme auton takaisin perjantain kuivan kelin säätöihin warm upia varten. Testiveto sujui kohtalaisesti ja ainakin jarrut pelasivat. Sijoitus tosin oli vasta 28 s., mutta ajat olivat aika tasaisia, joten olimme luottavaisella mielellä. Niinpä ekaan finaaliin lähdettiin samalla setupilla viimeisestä ruudusta, eli paikalta 34.

Finaali lähti käyntiin ja eturivistä startanneet Tumppi ja Korpivaaran Ilmari päätyivät penkalle heti kisan alussa. Aapo otti kohtalaisen lähdön ja nousi ekalla kierroksella 6 sijaa. Sitten taisteltiin muutama kierros Lotta Reinikaisen kanssa, kunnes kierroksella 9 noustiin jo sijalle 24. Sitten tavoitettiin letka, jossa olivat mukana Kiril Jetsu, Juuso Miettinen, Vesa Virtanen sekä seurakaverit Jonne ja Sami. Alkoi raivokas taistelu, jossa paikat vaihtuivat useaan kertaan joka kierroksella. Takaa tulevatkin tavoittivat porukan, koska vauhti kärsi jatkuvasta ohittelusta. Taistelusta otettiin kuitenkin erävoitto, sillä Aapo nousi pykälän jokaisella neljällä viimeisellä kierroksella ja viimeisellä kierroksella tuon ryminäporukan ensimmäiseksi. Lopullinen sijoitus oli siis 18. Kohtuullinen suoritus viimeiseltä lähtöpaikalta.

Toiseen finaaliin lähdettiin siis ekan finaalin järjestyksessä, eli ruudusta 18. Keli jatkui aurinkoisena, joten isompia säätöjä ei tarvittu. Kilpailunjohtaja Tomi Talja piti raksukuskeille pienen puhuttelun, koska ensimmäisella finaalilla ja kilvanajolla ei ollut juuri mitään yhteistä. Kärkipäässä vedettiin hirmuista romurallia, jossa kärkikuskeja työnnettiin penkalle urakalla, joten pieni rauhoittaminen oli paikallaan. Kisa saatiin käyntiin, mutta nyt päästiin toiseen mutkaan, jossa porukan perällä alkoi rytistä. Aapo osui yhteen Lotta Reinikaisen kanssa ja nousi Lotan etukatteen päälle, josta mentiin perä edellä penkalle. Ilmeisesti Tumppi tökkäsi Aapon perään ja auto pysyi vauhdissa ja Aapo pääsi takaisin radalle. Aluksi Aapo pystyi ajamaan letkan viimeistä autoa kiinni, mutta sitten meno alkoi hyytyä. Ratavallin päältä oli havaittavissa, että jarruissa oli jälleen jotain vikaa. Aapo kuitenkin ajoi sitkeästi ruutulipulle saakka ja varikolla selvisi, että Maranellon jarrunestesäiliö oli vuotanut tyhjäksi, joten viimeiset kierrokset piti ajaa täysin ilman jarruja. Ekassa finaalissa kuitenkin päästiin taas karnevaalin jämäpisteille, joten ihan turha reissu ei tämäkään ollut.

Ilmari Korpivaaran videon lopussa näkyy toisen finaalin kolari: http://ilmarikorpivaara.com/uutiset.html?6

Tulokset: http://www.mylaps.com/results/showevent.jsp?id=672344

(Kuvat: Pilvi Silomaa)

Raket-karnevaali I

Ensimmäinen karnevaalikisa ajettiin Helsingin karting-radalla Tattarisuolla. Saavuimme kisapaikalle hyvissä ajoin ennen torstain treenien alkua ja pystytimme leirin sisävarikolle. Torstain treeneihin osallistui vain osa ilmoittautuneista ja ehdimme vetämään neljä harkkavetoa. Pidon löytäminen tuntui olevan vaikeaa, joten parasta vauhtiakaan ei saavutettu. Torstain paras veto oli 59,4 sek.

Perjantaina alkoi varsinainen harkkapäivä ja meidän molemmat koneet olivat käytännössä remontissa Kotkan kisasta lähtien, joten oli hieman arvoitus miten vehkeet pelaisivat. Kisakone josta katkesi kampura Kotkassa ehdittiin korjata ja jopa alakertakin hitsattiin läjään. Kampura ja vauhtipyörä menivät luonnollisesti uusiksi. Pito-ongelmat jatkuivat ja vauhti oli heikonpuoleista. Kärkikuskit vetivät toista sekuntia kovempaa, joten kotiinlähtökin kävi jo melkein mielessä… Harkkapäivän päätteeksi kisajärjestäjät pitivät ohjaajakokouksen ja seisottivat meitä 2-3 tuntia katsastusjonossa vesisateessa. Koko päivänä radalta ei myöskään saanut ruokaa, joten illalla oli hieman voimat lopussa niin kuskilta kuin mokaanikolta.

Lauantain kisapäivä alkoi totutusti warm upilla, joka vedettiin harmaiden pilvien varjossa, mutta kuivalla radalla. Warm upiin ei saanut käyttää uusia parc ferme -renkaita, joten veto vedettiin harkkapyörillä. Eikä kulkenut häävisti, mutta vedettiin sentään pykälää kovempaa kuin Haapalaisen Tumppi. Yleensä tuosta voisi olla jo tyytyväinen, mutta tällä kertaa Tumppi oli porukan toiseksi viimeinen… Lämmittelyvedon jälkeen alkoikin satamaan vettä ja rata kastui, joten aika-ajoihin pultattiin saderenkaat. Olimme ekassa ryhmässä ja sade loppui sopivasti ennen lähtöä ja aurinkokin alkoi paistamaan. Arvoimme matalat rengaspaineet ja lopputulos oli porukan 15. Toinen ryhmä lähti aika-ajoon jo selvästi kuivemmalle radalle, joten siellä mentiinkin jo sekuntikaupalla kovempaa. Niinpä voimaan astui 101% sääntö ja ryhmät laitettiin vuorotellen peräkkäin. Meidän lopullinen sijoitus aika-ajoissa oli 30.

Eriin lähdettiin siis jälleen porukan perältä, ja ekassa erässä saimme alle tuliterät sliksit parcfermestä. Olimme C-ryhmässä, joten viereinen rivi oli jo ajanut aikaisemmin yhden erän uusilla renkaillaan. Arvoimme uusiin renkaisiin hieman liian kovat paineet ja kierrosajat menivät 59,7 sek tasolle, kun kärjessä vedettiin sekuntia kovempaa. Maaliin tultiin sijalla 20. Toiseen erään pudotettiin rengaspaineet alemmas ja lopulta vauhtikin alkoi löytyä. Nyt mentiin 59,4 vauhtia, kun kärjessä ajettiin 58,9 sek. Erän puolivälissä oltiin jo sijalla 15, mutta lopulta ruutulipulle tultiin sijalla 18. Olin jo täysin varma, että ajamme myös second chancen, mutta eipä tarvinnutkaan, vaan olimme kokonaistuloksissa suoraan finaalissa sijalla 27. Eikä tehnyt edes tiukkaa, koska 28 meni suoraan finaaliin. Sekkarista finaaliin taistelivat itsensä myös Keski-Suomen kaverit Sami ja Rasse, sekä varikkonaapuri Jakonen.

Viimeisestä erästä jäi kuitenkin jo sellainen maku, että vauhti alkoi lopulta löytymään. Niinpä viritimme ja putsasimme kaluston kuntoon sunnuntain finaaleja varten. Aamun testiveto piti taas luistella vanhoilla renkailla, joten sitä ei sen enempää kannata muistella. Ekaan finaaliin lähdettiin siis paikalta 27 ja erän alussa noustiin heti pari pari sijaa, mutta paikoista käytiin kovaa kisaa. Kierroksella 10 oltiin jo sijalla 22, jolla paikalla vedettiin useampi kierros Thomas Lindforsin perässä, kunnes kierroksella 17 noustiin vielä 5 paikkaa ylemmäs ja lopussa vielä Thomasin ohi. Aivan erän lopussa vauhtinsa löytänyt Kuuno Rinne pääsi vielä tuikkaamaan ohi viimeisellä kierroksella. Lopulta maaliin tultiin kuitenkin hienosti sijalla 17. Kierrosajatkin olivat jo tasolla 59,2 sek.

Toiseen finaaliin lähdettiin siis ruudusta 17. Lähtöruudukon perältä löytyivät tällä kertaa mm. Tumppi ja kotikisan kirouksesta kärsinyt Paavo Tonteri. Sadepisaroitakin alkoi olla ilmassa, mutta kaikki laittoivat autoihin sliksit. Tällä kertaa lähtö ei mennyt aivan nappiin, vaan ekoissa mutkissa oli vähän ryminää ja Aapo putosi useamman sijan. Sade hellitti aluksi, mutta minuutin pinnassa pyörineistä kierrosajoista päätellen rata oli selvästi hitaampi kuin edellisessä finaalissa. Kisan puolivälissä alkoi taas ripsiä ja kierrosajat putosivat kaikilla, mutta Aapo veti jopa reilun puolisekuntia kovempia kierrosaikoja kuin jotkut kärkikuskit. Pisarointi kuitenkin loppui ja kierroksetkin tulivat täyteen. Aivan kisan lopussa käytiin vielä kova taistelu Krista Lintusen ja Juuson kanssa ja ruutulipulle tultiin rinnakkain, mutta Krista voitti Aapon 0,1 sekunnilla ja Aapon ja Juuson eroksi jäi peräti 2 sadasosaa Aapon hyväksi.

Lopputulos oli kuitenkin jo selvästi positiivinen, koska vaikeasta alusta huolimatta molemmissa finaaleissa ajettiin maaliin pistesijoille! Karnevaalin seuraava osakilpailu ajetaan Kotkassa 16.-19. kesäkuuta.

Lisää Jussi Rantalan kuvia kisoista löytyy osoitteesta http://race.kuvat.fi/

Kovaa peliä Kotkassa

Kotkan kevätajo -kisa houkutteli paikalle ison joukon raket-kuskeja, koska myöhemmin kesällä samalla radalla käydään yksi raket karnevaali -sarjan osakilpailu. Rata oli täysin outo myös meidän tiimille, joten päätimme lähteä ottamaan selvää paikasta treenikisaan. Saavuimme radalle torstai-iltana, joten olimme valmiina perjantain (13. päivä) testipäivään heti aamusta. Aamu alkoikin ihan lupaavasti, kun pienen rengaspaineiden testaamisen jälkeen mentiin  53,5 sek. aikoja heti ekalla ajokerralla. Muutama veto lähinnä tutustuttiin rataan, mutta sitten Maranellon jarrut alkoivat reistaamaan ja testiaika kului lähinnä jarrujen parissa askarrellessa. Lopulta lääke jarruihin löytyi, vaihdettiin kisakone paikalleen ja yritettiin hakea sopivaa välitystä. Parhaimmillaan päästiin kuitenkin vain 53,2 sek. kierrosaikoihin ja pito-ongelmat alkoivat vaivata testaamista. Radalla kävi melkoinen tuulen tuiverrus ja ilma oli harmaana hiekasta… Myös yamahan kumia alkoi kertymään radan pintaan, joten näillä asioilla arveltiin olevan vaikutusta pitoon. Uusilla renkailla ei löytynyt pitoa ollenkaan, joten vaihdoimme takaisin vanhat kumit, mutta vauhti katosi täysin. Testipäivästä ei oikein selvää kuvaa säädöistä jäänyt ja rungon säätäminen jäi käytännössä vähiin, koska aika kului ihan muuhun ihmettelyyn.

Perjantain 13. päivän epäonni tuntui jatkuvan meillä myös kisapäivänä Lauantaina. Aamun testivetoon lähdettiin vanhoilla renkailla ja arvottiin välitys kolikolla. Arvaus osui aika lähelle ja mentiin sentään 53,475 sek. joka oli testin 15. nopein aika. Päätimme kuitenkin kokeilla uusia renkaita, koska karnevaalissakin tullaan ajamaan uusilla ja osa porukasta meni testissäkin kovaa uusilla kumeilla. Vaan eipä toiminut samat rengaspaineet uusissa rinkuloissa kuin vanhoissa. Niinpä aika-ajoista tuli peräti koko porukan huonoin aika ja romahdimme viimeiseksi. No harjoittelemaanhan tänne tultiin, joten leuka rintaan jne.

Ekaan erään päätettiin kokeilla varikolla suoritetun rengaspainegallupin perusteella aika reilusti matalampia paineita ja kisa lähtikin aika mukavasti käyntiin. Lähdössä noustiin jo muutama sija ja vauhti alkoi näyttää ihan lupaavalta. Kunnes pari kierrosta ennen ruutulippua auto hyytyi pääsuoran jälkeiseen mutkaan ja Aapo rullasi radan reunaan. Eipä ollutkaan tulpanjohto irronnut eikä ketjut katkenneet, vaan kampiakselilla tuli tunnit täyteen ja se katkesi täydestä vauhdista (rapiat 12.000 rpm). Vauhtipyörä tuli puhallinkopasta läpi ja lensi jorpakkoon. Onneakin oli matkassa, koska perässä ajanut kerhokaveri Jonne näki vauhtipyörän lentävän kypäränsä vierestä…

Toiseen erään siis lähdettiin harkkakoneella, jolla ajettiin aluksi lähinnä rataa tutuksi, eikä edes kokeiltu välityksiä. Niinpä jo hieman ekassa erässä löytynyt vauhti hävisi ja hyvin onnistuneesta lähdöstä huolimatta pudottiin porukan hännille. Erä kuitenkin ajettiin tiukkaa treenikisaa Juuso Miettisen kanssa aina ruutulipulle saakka.

Finaaliin päätettiin kokeilla vaihtaa välitystä, mutta jälleen huonolla menestyksellä ja mentiin tietenkin väärään suuntaan. Lähtö onnistui kohtuulisesti, mutta vauhti ei riittänyt sen pidemmälle. Myös finaalissa ajettiin Juuson kanssa hyvää treeniä, joten ihan hukkaan tämä harjoituskisa ei mennyt. Aina parempi ajaa kuitenkin kisat maaliin, kuin seistä penkalla tai jättää peli kesken kun ei kulje.

Sunnuntaina olisi ollut mahdollista ajaa toinen kisa Kotkassa, mutta päätimme lähteä tutustumaan Tattarisuon rataan, jossa ajettaisiin ensimmäinen karnevaalikisa toukokuun lopussa. Todellisen epäonnen viikonlopun kruunasi vielä se, että Keimolan röykkyisellä radalla naksahti penkinkorvake poikki rungosta jo toisella vedolla. Onneksi paikalla oli myös muita harrastajia ja Jakosen AP hitsasi korvakkeen kiinni, jotta pääsimme jatkamaan rataan tutustumista. Seuraavaksi kisataan siis 27.-29.5. Keimola Weekend Race karnevaali -kisassa.

Kisakausi 2011 avattu kevätpäräyksessä

Uusi kisakausi käynnistettiin jälleen Porin kevätpäräyksessä pääsiäisenä. Poriin kerääntyi jälleen 250 kuljettajaa tiimeineen ja Aapon Raket-luokkaan osallistui 29 kisailijaa. Tänä keväänä Porin päräys oli todellinen kauden avaus, koska radat olivat lumipeitteen alla jopa Etelä-Suomessa vielä parisen viikkoa takaperin. Liepeen radallekin päästiin ensimmäisen kerran vasta samalla viikolla kun kisat, joten kävimme ottamassa tuntumaa kalustoon Tykkimäellä ja Töysässä ennen kisoja.

Poriin yritettiin ehtiä jo torstaina ajamaan edes pari testivetoa, mutta pääsiäisen takia ajaminen lopettiinkin jo klo 18, joten eipä ihan ehditty. Toiset tiimit olivat tahkonneet rataa jo koko torstain ja osa oli ollut harjoittelemassa jo edellisenä viikonloppuna. Testipäivän aamuyönä sadekuuro kasteli radan, joten aamutreenit aloitettiin saderenkailla. Luvassa oli kuitenkin poutakeliä, joten isompia sadesäätöjä ei kannattanut alkaa ruuvaamaan. Lopulta ehdimme ajaa 4 x 10 minutin testivetoa kuivalla ja näitä päiväkaupalla testanneita oltiin ainakin 2 sekuntia perässä…

Viime kevään tapaan meillä oli lauantaina ”vapaapäivä”, joten suuntasimme jälleen Ulvilaan jatkamaan vauhdin hakemista. Muutaman Haapalaisen Ollin säätövinkin avulla kierrosaika parani Ulvilassa reilun sekunnin ja uusista renkaista ajettiin pinta karheaksi. Kiitokset vaan Ollille hyvistä vinkeistä.

Kisapäivän testivetoon lähdettiin uusilla säädöillä ja ne havaittiin toimiviksi. Aika-ajoon ei tehty mitään muutoksia ja mentiin heti sekunnin kovempaa kuin harkkapäivänä (58,587 s.). Sijoitus tosin oli vasta 24.s, mutta Aapo tavoitti ikävästi juuri aika-ajon lopussa selvästi hitaamman kuskin ja viimeinen kierros meni pipariksi. Aika-ajoissa nopein aika tulee yleensä aina viimeisellä kierroksella, kun renkaat saadaan kunnolla lämpimäksi. Noin 0,1 sekunnin parannuksella sijoitus olisi noussut 5 sijaa… Haapalaisen pohja-aika oli lähes käsittämätön 57,153 s.

Tiedonkeruulaitteen tutkailun myötä mokaanikko päätti vaihtaa esifinaalin pari piikkiä pienemmän rissan. Kisalähtökin onnistui ihan kohtalaisesti ja Aapo nousi heti sijalle 19. Sitten alkoi kova kilvanajo Krista Lintusen ja Niko Nyforsin kanssa ja järjestys vaihtui melkein joka kierroksella. Samassa letkassa olivat mukana myös Samuli Pietilä ja Antti Eskelinen. Lopulta tiukka kisaaminen johti kierroksella 11 pääsuoraa edeltävässä mutkassa kolarointiin, jossa Aapo pyörähti ja auto sammui pääsuoran alkuun. Vauhti vaikutti kuitenkin ihan hyvältä ja paras kierrosaikakin oli jo 58,214 s. Kuskin mukaan auto ei lähtenyt mutkasta mihinkään eikä pysynyt muiden vauhdissa suorallakaan. Mittarin mukaan välitys oli kuitenkin ihan oikealla alueella…

Finaaliin tehtiin kompromissi ja laitettiin takaisin piikkiä isompi ratas. Rengaspaineiden testaaminen jäi harkkapäivänä vähiin, mutta kysyvä ei tieltä eksy ja niinpä saatiin vähän vinkkiä eturivistä mitä kannattaisi kokeilla. Alussa näyttikin, että nyt alkaa tapahtua, kun lähdössä noustiin 25. lähtöruudusta heti sijalle 19. ja kolmannella kierroksella Aapo oli jo 15. Muutaman kierroksen jälkeen vauhti kuitenkin hieman hiipui ja pudottiin pari sijaa.  Loput kiekat ajettiin tautista kisaa jälleen Pietilän ja Lintusen sekä Samu Korhosen kanssa. Lopulta Korhonen pyörähti pari kierrosta ennen maalia ja ruutulipulle tultiin järjestyksessä Samuli – Aapo – Krista ja meidän lopullinen sijoitus kisassa oli 17. Nousujohteinen suuntaus Porissa siis sai jatkoa, nyt päästiin jo maaliin!

(Kuvat: Tuuli Silomaa)

Syyspäräys 2010

Kauden perinteinen päätöskisa ajettiin Porissa. Syyspäräykseen ilmoittautui tällä kertaa 273 kuskia ja yleiseen raketiin osallistui 36 kilpailijaa, joten varikolla oli tavalliseen tapaan tiivis tunnelma. Treeneissä mentiin kohtuullista vauhtia, mutta erityisesti Vesa Virtanen meni käytännössä kaikkia muita selvästi kovempaa. Harjoituspäivänä ajettiin kuivassa syyskelissä.

Kisapäivän aamu valkeni kosteana ja autoon pultattiin saderenkaat, jotka jätettiin alle myös aika-ajoon, josta irtosi 24. paikka ajalla 1.07,491. Haapalaisen Tumppi veti paalupaikalle ajalla 1.05,524.

Kevätpäräyksessä karsiuduimme finaalista ekan erän kolaroinnin seurauksena, joten nyt oli selkeänä tavoitteena päästä finaaliin. Ekassa erässä mentiin jo hieman kovempaa kuivuneella radalla ja erän sijoitus oli 14. heti Vesa Virtasen perässä.  Kierrosajat olivat jo 1.05 tasolla. Toisessakin erässä sijoitus oli 14. ja nyt mentiin jo 1.00,6 kierrosvauhtia, jonka alitti selvästi vain Viiliäisen Ville (59,234 s.). Finaalipaikka siis ratkesi kirkkaasti ja erien yhteistuloksella irtosi 22. lähtöpaikka porukan keskeltä. Finaaliin lopulta lähdettiin jo kuivalle radalle ja vaihdettiin sliksit alle. Kisa kuitenkin loppui juuri kun se alkoi, eli mentiin ulos ekassa mutkassa muutaman kisakumppanin mukana. Lopullinen vauhti jäi siis hämärän peittoon. Muut kisakumppanit ajoivat yhden koko kauden kovimmista kisoista, jossa lopulta voittajana ruutulipulle ehti jälleen Porissa Topi Viljanen (joka lähti finaaliin meidän takaa) ja toiseksi nousi erissä vauhtinsa hukannut Vesa Virtanen.

Aluemestareiden kisa Liepeellä

Tänä vuonna järjestettiin ensimmäisen kerran kutsukilpailu kaikille aluemestaruuskisoissa menestyneille kuskeille. Alun perin kisan piti olla suljettu vain kutsutuille, mutta järjestäjä jatkoi ilmoittautumisaikaa ja hyväksyi mukaan myös muita kilpailijoita. Kaikkiaan kisaan osallistui yhteensä 29 rakettia.

Aluemestareiden kisaan treenattiin kotiradalla useampaan otteeseen. Keli oli melko vaihtelevaa ja yhtenäkään päivänä ei onnistuttu ajamaan kahdella koneella vertailukelpoista testiä, vaan sade alkoi viimeistään silloin, kun kone saatiin vaihdettua. Treenaaminen oli kuitenkin huomattavasti hauskempaa, kun kerrankin Liepeellä oli muitakin raksuja ja pääsi vertaamaan vauhtia muihin saman luokan kuskeihin.

Lopulta kisapäivänä vallitsi syksyinen vaihteleva sää ja kaasaritestiin lähdettiin saderenkailla. Testi päättyi jo alkuunsa radan reunalle, joten vauhti jäi hieman epäselväksi (silti oltiin tuloslistalla 8.). Rata ei kuivunut, joten aika-ajoon auto viritettiin sadesäätöihin, mutta sijoitus oli vasta 17. Ville Viiliäinen veti melkein sekunnin pohjat toiseksi tulleeseen Vera Rautanevaan ja meidät Ville hakkasi kahdella sekunnilla.

Erissä ajettiin kovaa kisaa junnujen kanssa. Ekassa erässä vauhtikin alkoi jo löytyä, kun rata hiukan kuivui ja ruutulipulle tultiin 15:a. Toiseen erään saatiin taas lisää vettä radalle, mutta siinä noustiin lopulta jo 12:lle sijalle. Finaali päästiin ajamaan jo kuivalla radalla slikseillä, mutta säätöjen osuminen kohdalleen muuttuvissa olosuhteissa oli mokaanikolle liian haastavaa ja paras vauhti jäi (tälläkin kertaa) saavuttamatta. Finaalissa ajettiin kuitenkin kova kisa yleisen Ilkka Uiton kanssa ja junnuista ainoastaan Jonne Rautjärvi ehti edelle lopullisella tuloslistalla. Lopullinen sijoitus aluemestareiden kisassa 13 ja voitettiin sentään koko kesän meitä ”kiusanneet” kisakumppanit Oinonen ja Korhonen…

Kuvat: Mika Leinonen

Eka yleisen kisa Kokemäellä

Töysän onnistuneen kisaviikonlopun jälkeen pidettiin pientä taukoa kisailusta. Aikataulujen takia emme lähteneet viimeiseen raksu-karnevaaliin Ulvilaan, vaikka junnupistetilin täyttymisen ansiosta se olisikin ollut mahdollista. Monakon syyskisaan elokuun puolivälissä ilmoittautui myös aika vähän osallistujia, joten sekin jäi väliin. Alun perin meidän kisakalenteriin oli merkitty Lavinnon vauhtipäivät Riksussa, mutta samana viikonloppuna järjestettiin kisat Kokemäellä, johon ilmoittautui enemmän kuskeja, joten päätimme lähteä kokeilemaan yleisen vauhtia Järilänvuoren uusitulle radalle. Ilmoittauneiden joukossa oli myös useita kesän kärkikuskeja yleisestä, joten kovatasoinen kisa oli luvassa.

Mekaanikolla oli lomapäivä perjantaiksi, joten pääsimme radalle jo torstaina. Radan kunnostus oli valmistunut samalla viikolla, joten edes Kokemäen kerhon omat kuskitkaan eivät olleet liiemmin ehtineet harjoitella uudella radalla. Ehdimme ajamaan muutaman testivedon jo torstai-iltana ja rata vaikutti muuten hyvältä, mutta parasta pitoa ei hiekkaiselle ja pölyiselle radalle löytynyt.

Varsinainen testipäivä perjantaina ajettiin poutakelissä ja testattiin eri säätöjä ja moottoreita. Oskar Behm meni tajutonta vauhtia koko päivän. Oskarin oma Gillardin runko oli katkennut ja tilalle oli lainattu käytetty vuoden 2008 Maranello, jonka sarjanumero oli Aapon rungosta seuraava. Renkaatkin olivat auton mukana tulleet viime vuotiset huolellisesti kuivatetut, jotka pitivät uudella asfaltilla selvästi paremmin kuin tuoreemmat kumipallot. Olisi pitänyt itsekin älytä kaivaa tallin perältä vanhat kumit mukaan, mutta meillä oli vain uudehkoja rengassarjoja matkassa… Illalla päätimme vielä testata vielä kolmatta konetta, joka on enimmäkseen maannut huoltoauton peräkontissa ja sehän alkoikin kulkea yllättävän mukavasti.

Niinpä kisapäivänä päätimme ajaa tällä ns. vesikelin moottorilla. Aamun eka veto osoitti, että ihan testipäivän parhaaseen vauhtiin ei vielä päästy ja kärki vetää taas sekunnin kovempaa. Kärjessä oli edelleen Behm selvällä  kaulalla seuraaviin. Aika-ajoissa jäätiin sijalle 14 ajalla 52,78 sek. Yleisessä erot ovat pieniä ja jo parin kympin parannus olisi nostanut kympin sakkiin. Erissä ajettiin kilpaa Jami Kalliomäen, Jeri Kaitosen ja Kim Kosken kanssa. Finaaliin lähdettiin kuitenkin toiseksi viimeisestä ruudusta. Vauhti kuitenkin parani koko kisapäivän ajan ja finaalissa kierrosajat kävivät jo 52,2 sek. tasolla, mutta ilmeisesti renkaiden tai paineiden takia vauhti huononi finaalin lopussa taas 53 sekunnin tasolle. Lopulta finaalissa kuitenkin päädyttiin ruutulipulle sijalle 11. Kisan jälkeen jaettiin supersarjan palkinnot ja Aapo voitti arpajaisista tuliterät Sparcon ajokengät, joten ihan tyhjin käsin ei lähdetty kotimatkalle ensimmäisestä yleisen kisasta!

Töysä Karting II

Töysän kisat jatkuivat sunnuntaina kokonaan uudella kisalla. Sunnuntain kisaan yhdistettiin lisäksi kisaan ilmoittautuneet yleisen raketin neljä kuskia. Junnuissa tapahtui muutama peruutus, joten osallistujien määrä oli 18 kuskia. Sääennusteetkin näyttivät varsin lupaavilta, eli poutaa ja lämmintä tarjottiin. Aamulla karsitettiin unihiekat silmistä ohjaajakokouksen jälkeen kaasaritestissä. Päätimme testata aluksi hieman isompaa ratasta. Aapo veti heti kärjen vauhtia ja oli tulosmonitorissa välillä jopa ykkösenä. Lopulta Teemu Oinonen veti pidemmän korren ajamalla peräti 0,05 sekuntia nopeamman ajan.

Pienen tuumaustauon aikana päätimme vetää aika-ajot samalla setupilla, koska eihän tuo ihan huonolta vaikuttanut. Oinonen tietenkin ruuvasi autoonsa hieman lisää vauhtia, joten paalupaikka meni Teemulle. Aapo lähti aika-ajoon ensimmäisten joukossa ja aluksi vedettiin kolmen auton letkassa, jossa olivat Aapon lisäksi mukana yleisen Tony Aho ja junnujen Joona Viide. Aluksi Aapo ajoi kolmikon viimeisenä, mutta veti kolmikon kovinta vauhtia. Tony ja Joona olivat radan mutkaosuudella hieman tukkona, joten Aapo ohitti molemmat. Aika-ajon loppuosan Aapo veti edellä Tony ja Joona perässään, mutta nyt homma kääntyi toisin päin, eli Tony ja Joona saivat ajettua kovemmat kierrosajat. Aika-ajojen kärki oli siis Oinonen (1.02,144), 2 Viide (+0,451), 3 Aho (+0,461) ja neljäntenä Aapo (+0,487). Eli Tony hävisi Joonalle sadasosan ja Aapo Tonylle 2 satkua.

Ekaan erään siis lähdettiin nelospaikalta. Lähtö meni täysin pipariksi, koska auto ei lähtenyt lipun heilahdettua mihinkään ja Aapo putosi monta sijaa alaspäin. Ei auttanut kuin ajaa porukka kiinni ja ohittaa hitaammat, mutta kärki tietenkin pääsi karkuun. Erän voitti Oinonen, jota seurasivat yleisen Aho ja Isoviita. Neljänneksi nousi Nättinen ja Aapo taisteli lopulta viitospaikasta Korhosen kanssa, mutta lopulta jäätiin kuudenneksi.

Toiseen erään putsattiin varmuuden vuoksi kaasari ja tällä kertaa lähtökin onnistui paremmin. Aapo nousi hienosti lähdössä muutaman sijan ja erän aikana kovaa kisaa käyneet yleisen Aho ja Isoviita osuivat toisiinsa, jonka seurauksena Aho putosi Aapon taakse. Isoviita sai rangaistukseksi aikasakon, joten erän lopputulokseksi muodostui 1 Oinonen, 2 Nättinen, 3 Viide ja Aapo hienosti neloseksi. Tällä kertaa Korhonen siis jätettiin viidenneksi.

Alkuerien yhteispisteissä saavutettiin siis viides lähtöruutu. Tällä kertaa myös finaali saatiin ajaa slikseillä. Oinonen karkasi jo kisan alussa, mutta sijoista 2-5 ajettiin aivan tasavauhtista kisaa. Porukassa olivat mukana Aho, Nättinen, Korhonen ja Aapo. Maaliin tultiin juuri tässä järjestyksessä, eli Aapo viidentenä. Tästä seurasikin, että päädyimme ekan kerran moottorin tarkastukseen katsastuskoppiin. Koneen asteet ja palotila todettiin sääntöjenmukaisiksi, joten päivän päätteeksi pokkasimme jälleen palkintopytyn. Nousupistetaulukon tutkiskelun jouduimme toteamaan, että junnupisteet tulivat lopultakin täyteen!

Tulokset löytyvät mylapsista.

Töysä Karting I

Kesäloman päätteeksi, heinäkuun lopussa, osallistuimme Töysän kisoihin. Töysässä järjestettiin kaksipäiväiset kisat, joissa raksu junnuille oli tarjolla tuplat, eli kisa molempina päivinä. Töysän hieno rata oli tuttu jo mini-kausilta, Aapo ajoi ekan kansallisen kisansa Töysässä vuonna 2008. Saavuimme radalle torstai aamuna ja pystytimme leirin Kourumäen Artsin teltan viereen. Torstain testien ”ongelmaksi” muodostui heti vallitseva lämpötila, noin +35 astetta varjossa. Ajaminen oli aika tuskaista, mutta onneksi Töysän varikolta löytyy suihku, joten kuski kävi kylmässä suihkussa melkein joka vedon jälkeen. Torstaina radalla oli vielä aika vähän autoja ja kaikki luokat saivat ajaa sekaisin, joten vauhdin vertaaminen muihin raksuihin jäi aika vähäiseksi.

Perjantaina päästiin jo treenaamaan luokittain, jolloin selvisi, että Aapon vauhti on kohdallaan. Hellekin hieman helpotti, joten testaaminen onnistui jo siltäkin osin paremmin.

Lauantain kisaan osallistui 19 raksu junnua. Aamulla rata oli märkä yöllisen sateen jäljiltä, mutta ehti kuivua ennen kaasaritestiä. Viileämmässä kelissä ei kuitenkaan menty ihan testipävien vauhtia, mutta vain kolme kuskia meni kovempaa. Kärkivauhdista jäätiin reilu 0,6 sekuntia. Aika-ajoon ei kuitenkaan tehty isompia muutoksia, mutta vauhti parani muutaman kympin. Sijoitus aika-ajoissa putosi kuitenkin yhden sijan, eli saavutettiin viides sija ajalla 1.02,8. Teemu Oinosen paalusta jäätiin alle 0,4 sek. Aapon edelle kiilasivat Oinosen lisäksi Nättinen ja Viide sekä Korhonen, jolle hävittiin peräti 2 sadasosaa.

Harmaat pilvet peittivät auringon ja sateenuhka leijui ilmassa. Minien ekan erän lähdön alla ripsahti pieni kuuro ja minit lähtivät erään saderenkailla. Raksut arpoivat omaa rengasvalintaansa minierän ajan. Sadekuuro loppui ja rata kuivui sopivasti ja erään lähdettiin sliksillä. Erän alussa rata oli hieman liukas, mutta suuremmilta ongelmilta onneksi vältyttin.  Kärjen järjestys maalissa oli siis 1 Nättinen, 2 Viide, 3 Korhonen, 4 Miettinen ja Aapo viidentenä. Oinoselta tyhjeni toinen eturengas erän aikana ja hän putosi kuudenneksi.

Toiseen erään lähdettiin samaan tapaan sadekuuron jälkeen, mutta jälleen rata kuivahti ja slikseillä mentiin. Kärkiporukka oli varsin tasavauhtinen ja sijoituksista käytiin kovaa kamppailua. Maaliintulojärjestys oli tällä kertaa 1 Nättinen, 2 Miettinen, 3 Viide, 4 Korhonen ja Aapo edelleen viitospaikalla.

Noin 5 minuuttia ennen finaalin lähtöä tihkutti vaihteeksi vettä ja tällä kertaa kaikki raksujunnut päättivät vaihtaa saderenkaat. Aapolle valittiin vanhat saderenkaat ja matalat rengaspaineet, eli luotimme, että sade loppuu ja rata kuivuu finaalin aikana. Kisa saatiin käyntiin ja alussa vielä kostealla pinnalla Aapolla ei ollut pitoa lainkaan ja takaa tuli useampi kuski ohitse. Lopulta ajoura alkoi kuivua ja pito sekä vauhti parantua. Eturivistä startanneet Nättinen ja Viide sortuivat liian koviin rengaspaineisiin ja putosivat vauhdista. Kangasalan Juuso Miettinen nousi jo alkuvaiheessa kärkeen ja ajoi ylivoimaiseen voittoon. Kisan upeimman nousun teki viimeiseltä paikalta startannut Matteus Kortelampi, joka ei ajanut kummassakaan erässä maaliin. Matteus nousi finaalissa hopeasijalle. Kolmoseksi ponnisteli Oinonen ja neljänneksi paikalta 11 startannut Rasmus Reini. Viitospaikan vei Jyri Korhonen ja Aapon lopullinen sijoitus oli lopulta kuudes. Jälleen päästiin mukaan palkintojen jakoon ja kuitattiin 2 arvokasta nousupistettä.